Myöhäistä juhlintaa, kalaista kakkua

Ei ole vielä joulukuussakaan liian myöhäistä juhlia Anton lokakuisia synttäreitä, etenkään näin kun meidän kotonamme riehuneet taudit tärväsivät aikaisemmin monta mahdollisuutta tavata Aaronin kummien ja heidän tyttöjensä kanssa. Nyt saatiin onneksi kuitenkin kaverit paikalle, ja tilaisuuden kunniaksi tein tällaisen kakun. Kalan näköistä kakkua on jo kauan tehnyt mieli askarrella, joten ideoita oli, mutta kiireessä tuli pikakala. Toisenlaisia fisuja sitten myöhemmin joskus. Harmitti, kun pursotusta helpottavia välineitä löytyi vasta hetkeä liian myöhään, nyt truuttasin metallihirviöllä, joka ilmeisesti on hyvinkin toimiva pursotin, jos sitä osaa käyttää. Se, että minä en osaa, näkyy valitettavasti lopputuloksesta. Aika tyrskyinen tursoke siinä kalan ympärillä mutta ehkä (ja vain ehkä) parempi näin kuin ilman.

Pohjana oli alunperin pyöreä muistaakseni kolmen kananmunan sokerikakku, välissä Flora Vispiä, maitorahkaa, liivatetta, raastettua pakastemansikkaa (syöntihetkellä jo sulanut), vanilliinisokeria ja hedelmäsokeria. Päällä ja pursotuksessa Flora Vispiä, rahkaa, hedelmäsokeria ja sinistä elintarvikeväriä. Kuorrutuksena tietysti marsipaania, valmiiksi keväänvihreää. Olen painellut suomukuvion pintaan lusikalla kuorrutuksen ollessa jo kakun päällä ja pyyhkinyt sen jälkeen pintaa hiukan siniseen nesteväriin kostutetulla talouspaperilla.

P.S. Kiitokset vielä vieraillemme visiitistä ja ihanista lahjoista! Sain mitä suloisimmassa rasiassa jouluaskartelutarvikkeita, Antto puolestaan tussit, jotka varmasti päätyvät käyttöön heti huomenna (toivottavasti paperille, mutta tähän asti piirustelut ovat voittopuoleisesti pysyneet luvallisilla alueilla), ja Aaronkin hienon, vihreän helistimen. Lisäksi saimme kotiin kuljetettuna vieraidemme liikkeestä Pienestä Patinasta upean naulakon ja puutuolin hyvin edullisesti.