Ei jaksa, ei viitsi, ei saa aikaiseksi. Mitä kaikkia laimeita tekosyitä onkaan ollut siihen, että piirtäminen on jäänyt kovin vähiin viime vuosina. Minulla ei ole nyt joulun alla suklaakalenteria kuten meidän perheen isillä ja esikoisella, mutta näin jälkijättöisesti aloitan - tosin vasta heti huomenna - oman piirustuskalenterini. En lupaa päivittää tänne tuotoksiani joka päivä mutta lupaan yrittää saada yhden sellaisen aikaiseksi päivittäin. Tämän kalenterin viimeinen luukku ei myöskään aukea 24. tätä kuuta, sillä yritän ylläpitää tapaa myös koko seuraavan vuoden.
Ei uskalla. Niinpä niin, ruosteessa ollaan, ja se kyllä vielä nähdään, kun pian yhdessä naureskelemme tuotoksilleni, hyvä lukijani. Piirustus päivässä kuitenkin pitää, jos nyt ei leivissä, kuten Heljä Liukko-Sundström jossain haastattelussa ynnäsi kadehdittavan tilanteensa, ainakin ruostetta vähän loitompana. Eipä siis auta kuin rohkeasti katsoa, mitä tulee. Uskoisin, että se taito muutaman viikon kuluessa alkaa hissukseen palailla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti