Eilisestä viisastuneena valitsin itselleni luontevan aiheen, vaikka väline olikin taas lyijykynä (8B). Liike on jännä asia: kun sitä ei ole, esimerkiksi eilisessä lampussa, sitä kaipaa, jotta piirustukseen saisi eloa, ja toisaalta kun sitä on, tuskittelee, kun ukkeli ei voi hetkeä vain olla ja syödä vaan vaihtaa pään asentoa tavan takaa. Aaron huomasi, että katselin häntä usein, ja otti sen leikkinä. Sain kyllä ihania hymyjä mutta myös ylimääräisiä viivoja niskaan. Ne tosin eivät haittaa vaan elävöittävät kuvaa pojasta, joka on mielipuuhassaan eli iltapalalla. Käsiin olisin voinut käyttää aikaa enemmänkin, mutta malli olikin sitten äkkiä niin eri asennossa, ettei onnistunut. Lapsen ote on niin liikuttava, kun häntä imettää, että se olisi kyllä satsaamisen arvoinen seikka piirrettäessä.
Tekstit
1 kommentti:
Liikuttavan näköisiä nuo pienokaiset, jotka ovat äidin tisussa kiinni. Se on totista puuhaa! Tässä kuvassa on tavoitettu juuri tuota juhlavan hetken tuntua.
Lähetä kommentti