Se oli sitten Janne, joka kävi tänään hiomassa ja tapetoimassa olohuoneen. Nyt on siistiä! Kuvista tosin tuli tuhruisia. Tapettivalinta on mielestäni onnistunut: luonnossa siitä erottaa kuvion (näistä kuvista ei) mutta se ei ole lainkaan levoton vaan hyvinkin hillitty - sallii räiskymisen muussa sisustuksessa!
Jannesta on ollut tänään moneksi, sillä myös kuvassa näkyvän Ikean hyllyn kokoaminen on hänen käsialaansa. Kunhan se on nostettu pystyyn ja oikealle paikalleen (hakusessa), aion latoa siihen vain ja ainoastaan kankaita.
Olohuoneen nurkassa on kauan mukana seurannut kulmakaappi. Se oli ensimmäisessä asunnossani, jonka vuokrasimme 1996 Jannen kanssa, ja samoin se oli aikanaan tätini Tuulan ensimmäisessä omassa asunnossa. Nyt tuo tummunut männyn väri on alkanut harmittaa, joten maalaushommat odottavat. Ostamani maali on suunnilleen tuota sävyä kuin kaapin päällä uutuuttaan hohtava kastelukannu, puolikiiltävää vanhaa valkoista. Samalla värillä maalaan työpöytäni, jos vain maali tarttuu ja muuten kaikki menee putkeen. Pöydästä tulee koko minun huoneeni levyinen samoin kuin ikkunakin on.
Samalla tapetointireissullaan Janne kiinnitti vielä liitutaulunkin lastenhuoneen seinään. Piirrokset jatkuvat lähes katonrajaan, mutta kysymys ei ole akrobatian taidonnäytteestä vaan siitä, että Antto otti sallitun varaslähdön ja piirteli kaverinsa kanssa levylle jo ennen sen nostamista seinälle.
---
Siskoseni ihanaiseni täyttää tänään vuosia. Minä saamaton en ole vielä muistanut materialistisesti, mutta lupaan kyllä senkin tehdä jälkijunassa jälleen. Onnittelut Murakkaalle vielä tätäkin kautta!
lauantai 24. tammikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Liitutauluseinämä näyttää kivalta ja toimivalta.
Lähetä kommentti