Tapetoinnin loppusuora

Isä kävi tänään tapetoimassa makuuhuonetta, minä auttelin siinä lastenhoidon ohessa. Junglehouse Mom tosin hoiti enemmän kuin puoli päivää tuota isompaa, mutta pienemmänkin läsnäolo vaikeutti hiukan osallistumistani. Joka tapauksessa taisimme saada kaiken valmiiksi, en tiedä, sillä isä jäi vielä hommiin, kun palasin lasten kanssa nukkumaan vanhaan kotiin. Voi kuinka odotan, että pääsen omaan pesääni ja ennen kaikkea että saan siitä tehdyksi kunnon pesän! Nyt voin pienen siivouksen jälkeen alkaa kantaa huonekaluja paikalleen, ah ihanuutta.

Pari kuvaa tapetoidusta makuuhuoneesta, jossa remonttitunnelmat hyvinkin aistittavissa vielä. Ei oikein tapetin kuosi erotu, mutta sama on kyseessä kuin olkkarinkin tapetti, se harmaaraitainen.


Muokkaus 30.1.2009: Kyllä vain, tuli valmista mutta myös verholauta isän päähän. Onneksi kuhmua isommilta vammoilta säästyttiin. Sain tänään listat kiinni, sängyn paikalleen ja uuden maton olohuoneen lattialle - kohta voisi asettua taloksi ja asetutaankin, nimittäin ylihuomenna!

---

Ja niin, kävinpä Ikeassakin tänään. Meitä oli kaksi äitiä ja kaksi lasta, mutta kiireestä huolimatta hyvin meni eikä rahanmenoa voinut estää. Yhtä ja toista tarttui mukaan, mutta siitä sitten lisää seuraavassa postauksessa.

Piirustuksia muuton alla

Olen viime päivinä unohdellut piirtää, mutta toki tuotoksiakin on tullut. Tässä uusimmat.

21.1.2009 Lähtee vai jää? Monet esineet ovat mietityttäneet - mikähän minkäkin kohtalo on? Ihan iloinen yllätys oli, kun huomasin Jannen kuljettaneen tämän päälle istuttavan sinisen kuminorsun uuteen kotiimme - siis jää (minun elämääni), lähtee (vanhasta kodista).


22.1.2009 Niin se piirtäminen usein jää päivän viimeiseksi asiaksi: olen jo yöasussa ja varpaat pääsevät kuvaan. Hyvä, tulee harjoiteltua niitä räpylöitäkin välillä.


23.1.2009 Joskus ei tule mitään, tai no ainahan jotain tulee, mutta julkaisukelpoisuus on toinen juttu. Rehellisyyden nimissä tässä nyt kuitenkin taas yksi käsi.


26.1.2009 Poika osasi taas kieppua sylissäni. Oli kiintoisaa nähdä, minkä asennon lopulta ehtisin kunnolla piirtää. Lopulta hän hautasi pienen päänsä paitani alle, ja siihen jäi palleroinen niska piirrettäväksi.


27.1.2009 käsi hakeutui luontevasti kuvassa näkyvään asentoon. Vaalensininen puuväri tuntui alkuun hiukan liian lempeältä välineeltä, mutta piirtäessä siihenkin tuli puhtia kuin itsestään.

Nettipuljun tuotteita

Tuike pyysi aiemmassa kommentissaan kuvia tulevan puotini tuotteista, joten käytän blogiani tässä mainostustarkoituksiin. Aion valmistaa myös mm. erilaisia värikkäitä nahka-asusteita, mm. laukkuja, sekä laajemminkin vaatteita, myös uniikkisellaisia. Varmaan yksinkertaisia lelujakin. Ja sisustusta lisää. Kattoo kattoo! Innostus on kova.

---

Seuraavassa esimerkkejä tuotteistani. Kuvissa esitetyt vaatteet ovat nimikoituja: painokuvassa lukee lapsen nimi (omenassa ja kypärämyssyn lehdessä Aaron, vaahteranlehdessä Antto). Tässä yleiskuvassa teksti vain ei näy. Vaatteet ovat tilattavissa halutun värisinä ja varustettuna halutulla kuvalla ja/tai tekstillä.

Body, koot 60, 70 ja 80


Paidat, koot 90, 100 ja 110


Kypärämyssyt, koot 60-70 ja 80-90 tms.
Heijastimet (teen myös samanlaisia maskotteja, joihin on heijastinosuuden sijaan painettu lapsen tai lasten kuvat)
Valmiit maskotit

Näköisnuket - nuken kasvonpiirteet ja vaatteet on poimittu valokuvasta ja painettu kankaalle. Joitain kasvojen yksityiskohtia on kirjottu. Nuken korkeus on noin 20 cm.

Kalusteita paikoillaan ja siihen suuntaan

Maallista omaisuuttani ja poikieni omaisuutta siirtyi eilen runsaasti uuteen osoitteeseen katsellessani vieressä avuttomana ja kieltämättä aika murtunein sydämin. Niin se hiljalleen liukenee pois, minun olemiseni tässä talossa. Luulin asuvani täällä lopun ikääni. Minun kädenjälkeni sekoittuu hiljalleen muiden ihmisten kätten jälkeen, kunnes kukaan ei tiedä eikä muista, että olin täällä, ei sitäkään, miten rakas minulle olikaan tämä paikka ja perheeni tämän talon sisällä. Vain talo toisaalta mutta minulle Koti isolla koolla niin kuin lapselle äiti on Äiti tai isä on Isä.

Minun tavarani siis siirtyivät sinne kerrostalokolmioon, josta tulee varmasti myös rakas paikka. Se vain ei ole oma eikä minulla tällä kertaa ole illuusiotakaan siitä, että voisin jäädä sinne ikuisesti asumaan. Ehkä en haluakaan, mistä sen tietää. Tänään kävin kuvaamassa tämänhetkisen tilanteen, jossa on vielä paljon järjestelyä. Salaman asetuksissa oli varmaan jotain pielessä, koska tosi tummia kuvia tuli: säätelin valoisuutta sitten koneella, jotta noista saisi jotenkin selvää, vaikkakin sävyt näyttävät osassa kuvia vähän oudoilta.

Olohuoneessa kulmakaappi on sumpussa ainoassa mahdollisessa paikassaan, mikä saa minut miettimään, jättäisinkö sen kuitenkin pois. Iso hylly saattaa siirtyä kahden ruskean hyllyn paikalle. Tuo tapettilevy ei ole kiinni seinässä, siitä kummallinen muoto.


Poikien huoneessa näyttää jo ihan kotoisalta.

Nettipulju mielessäin

Pari päivää sitten sain ajatuksen tulevan nettikauppani nimestä, lopultakin. Olkoonkin, että googlettaminen paljasti samannimisen ryijymallin olemassaolon. Ajattelin ensin Kuplaa, mutta koska nimi oli jo otettu niin taajaan käyttöön, ajattelin tyytyä ääneen, joka liittyy kupliin.

Seinää valmiimmaksi

Se oli sitten Janne, joka kävi tänään hiomassa ja tapetoimassa olohuoneen. Nyt on siistiä! Kuvista tosin tuli tuhruisia. Tapettivalinta on mielestäni onnistunut: luonnossa siitä erottaa kuvion (näistä kuvista ei) mutta se ei ole lainkaan levoton vaan hyvinkin hillitty - sallii räiskymisen muussa sisustuksessa!


Jannesta on ollut tänään moneksi, sillä myös kuvassa näkyvän Ikean hyllyn kokoaminen on hänen käsialaansa. Kunhan se on nostettu pystyyn ja oikealle paikalleen (hakusessa), aion latoa siihen vain ja ainoastaan kankaita.

Olohuoneen nurkassa on kauan mukana seurannut kulmakaappi. Se oli ensimmäisessä asunnossani, jonka vuokrasimme 1996 Jannen kanssa, ja samoin se oli aikanaan tätini Tuulan ensimmäisessä omassa asunnossa. Nyt tuo tummunut männyn väri on alkanut harmittaa, joten maalaushommat odottavat. Ostamani maali on suunnilleen tuota sävyä kuin kaapin päällä uutuuttaan hohtava kastelukannu, puolikiiltävää vanhaa valkoista. Samalla värillä maalaan työpöytäni, jos vain maali tarttuu ja muuten kaikki menee putkeen. Pöydästä tulee koko minun huoneeni levyinen samoin kuin ikkunakin on.


Samalla tapetointireissullaan Janne kiinnitti vielä liitutaulunkin lastenhuoneen seinään. Piirrokset jatkuvat lähes katonrajaan, mutta kysymys ei ole akrobatian taidonnäytteestä vaan siitä, että Antto otti sallitun varaslähdön ja piirteli kaverinsa kanssa levylle jo ennen sen nostamista seinälle.


---

Siskoseni ihanaiseni täyttää tänään vuosia. Minä saamaton en ole vielä muistanut materialistisesti, mutta lupaan kyllä senkin tehdä jälkijunassa jälleen. Onnittelut Murakkaalle vielä tätäkin kautta!

Tapetti

Allekirjoitetaan vuokrasopimus, otetaan sen jälkeen varovasti esiin olohuoneen ja makuuhuoneen nykyisen tapetin epäesteettisyys ja uusimismahdollisuus. Tiedustellaan lupaa maalata seinä tapetoinnin sijaan. Saadaan tietää, että se ei tule onnistumaan siististi, ja sovitaan, että olkoon menneeksi, tapetoidaan mutta neutraalilla värillä. Viestitellään ja sovitaan vuokranantajan kanssa tapaaminen tapettikauppaan. Valitaan tapetti, jonka vuokraemäntä maksaa ja joka miellyttää kaikkia osapuolia, ja tullaan siihen tulokseen, että alla oleva seinäpaperi on poistettava ennen tapetoimista. Mennään seuraavana päivänä asuntoon ja revitään tapettia seinästä. Todetaan alla olevan toinenkin tapetti. Revitään päällimmäinen suurimmaksi osaksi pois. Aletaan repiä alempaa ennen kuin huomataan, että sen päälle on paikoittain maalattu. Huomataan, että maalikohtia ei yksinkertaisesti saa irti. Parempi olisi, ettei sisempää tapettia olisi alettu repiä ylipäätään. Hiotaan seinä ja toivotaan, että jälki on riittävän tasainen. Muutamien kommellusten myötä saadaan pari vuotaa seinään. Seuraavana päivänä huomataan, että seinä todella oli kaikkea muuta kuin riittävän tasainen. Poistetaan jo kiinnitetyt tapetit, hiotaan seinä koneella ja aletaan tapetoida uudelleen.

Päätetään, ettei 1) enää ikinä poisteta päällemaalattuja tapetteja seinästä eikä 2) enää luultavasti ikinä vapaaehtoisesti valita tapettia maalin sijaan.

Tapettia puuhaamassa on ollut useita ystävällisiä, ihania ihmisiä, jotka tunnistavat itsensä tästä. Jälleen kiittelen kovasti kaikesta avustanne ja vaivannäöstänne, joka pehmittää laskuamme uuteen pesään.