Takaisin kuitenkin ristiäiskakkuun. Suunnittelin sitä jo reilusti etukäteen. Sukupuu tuli mieleen aiheeksi, ja perhe antoi suostumuksensa siihen, että "valtionsalaisuus", pojan nimi, tulisi tietooni jo ennen juhlaa. Tässä on alkuperäinen kakkusuunnitelmani:

Ensimmäinen marsipaanikuori meni pieleen. Ei muuten, mutta rakas esikoinen länttäsi siihen kouransa, ja vaikka mitään tuhoa ei ollut havaittavissa, en voinut laittaa vieraiden ihmisten syötäväksi äskettäin vatsataudissa olleen lapsen koskemaa marsipaania. Säästin kuoren muuhun käyttöön, koska oikeasti uskon, että se on syömäkelpoista. Harmitti kovasti, mutta ainakin harjoitusta tuli, ja versio kakkosen lopputulos on mielestäni selkeämpi.
Kerman pursotus on vieläkin mielestäni vaikeampi. Olisi kiva loihtia vauhdikkaita ja mielikuvituksellisia pursotuksia, mutta päädyn näköjään helposti aika yksinkertaiseen ratkaisuun, koska en parempaan pysty. Harjoitusta siis kaivattaneen.
Tällainen kakusta tuli (kuvien julkaisuun antoi Kaapon perhe luvan). Sisällä on sekoitus Blå Bandin mango-passionmoussea (ja maitoa), Flora vispiä, liivatetta ja Viola-tuorejuustoa.


Tässä vielä kuva kakusta, jonka tekaisin lopuista materiaaleista muumimuottia käyttäen hääpäivämme kunniaksi. Sen kimppuun käymme kohta, kun katsomme nauhalta Kauhukeittiön.

2 kommenttia:
Ihku tämäkin =) Ja vielä hienompi miltä idea kuulosti päässäni kakuksi muokattuna ;D Oikein sopiva nimikin Jaanan pojalle ;D Jäi vaan hämää kun ei näy kun tuo ensimmäinen, hmm.. utelias...
Kiitos kiitos! :) Eli ehdit jo kauhusta kankeana pyöritellä päätäsi, kun kuulit ajatuksen sukupuukakusta :P
Ja tosiaan selvisi se toinenkin nimi, kuten tuli tänään puhuttuakin. En siis tiennyt sitä etukäteen.
Lähetä kommentti