Sainpas vaatteista kuvat käyttäjänsä päällä! Hyvin istuivat, vaikka takissa onkin vielä hiukan kasvunvaraa.
Voi onneton, vakiosanontani siis, passaa tähän jälleen. Enpä ole vieläkään saanut edelliseen juttuun niitä kuvia, mutta tässäpä kuitenkin kuva tänään valmistuneista, jo tovin tekeillä olleista käsitöistä. Anton housut aloitin jo muistaakseni elokuussa, jolloin tein ne melkein valmiiksi matkailuautossa odotellessani Jannen vanhempien pihalla, että Antto tai Aaron heräisi. Ompelukone ja saumuri olivat Kotilossa mukana. Nyt vasta sain kuminauhan leikatuksi poikki ja ommelluksi yhteen, voi mikä valtava homma! Nahkatakki on ollut tekeillä parisen viikkoa luullakseni. Sain isot säkilliset nahkaa ja pienemmän (lammas?)turkispaloja pois muuttaneilta naapureilta, ja uusin Suuri Käsityölehti tarjosi kaavat lentäjäntakkiin. Antto innostui takista kovasti jo sovitusvaiheessa eikä olisi halunnut riisua sitä. Hihataskussa oli siten jo takin valmistuessa kourallinen pikkupojan aarteita, pullonkorkkeja.
Tekstit
7 kommenttia:
Wau mikä takki! Ja varmasti ylpeä takin omistaja ;)
Kiitoksia! :) Joo tosiaan pullonkorkkitasku sai jopa meidän ei-niin-kovin-vaatetietoisen uhmiksen innostumaan. <3
Ja Junglehouse kohta kiittää, ku Nooaki haluu pullonkorkkitaskun :) Asiallinen rotsi!
Haha ;D Katsotaan mitä käy kun tieto välittyy poikien kesken ;D
Onkos nahkaa vaikea ommella?!
Hieno takki :) mut en kyl eläimen karvaa ite käyttäis.. Ja samalla pähkään, että mikäs siinä on, kun nahkaa käyttäisin kuitenkin.. Hmm..
Kiitokset taasen :) Saapas nähdä kuin käy poikien kaa! Jospa pitääkin J:lle ommella tasku takkiin? :D
J. Mom: Mäkään en muuten turkiksista tykkää, mutta tuo kun näytti lammasta olevan (oon siitä lähes satavarma) niin on poikkeus - ei mitään minkkejä tai supeja mulle kiitos!
Oli suhteellisen helppo satasen paksuisella neulalla ommella, vaikka tuo on aika tuhtia nahkaa. Sellaista ohuempaakin varastossani on pikkurääppeitä (nappaapa vaikka jokunen torstaina, jos ne inspirois sua jotain tekemään, niitä punaisia mm., joista olin niitä kassikoristeita tehnyt), ja sen ompeleminen oli oikeastaan kuin minkä tahansa kankaan ompelemista.
Jo illalla laitoin viestiä ja kehuin pikkumiehen asua. Minne lie avaruuuteen kadonnut sekin viesti!
Uskomattoman taitava olet, Salla. Kaunis asukokonaisuus. Erityisesti takki ja sen kaulus on kutkuttavan upea.
Sitäpaitsi näyttää siltä, että kärsivällisyyttä on ompelu vaatinut.
Kiitos S-S! :) Itse asiassa kiva oli ommella takkia, mutta kärsivällisyyttä vaati homman valmistuminen niin pienissä erissä, meitsi kun mieluiten tekisi kaiken alusta loppuun yhdeltä istumalta. Ja sitten valittaisi, kun hartiat ovat lukossa ja pää tukossa sisällä istumisesta. :P Hyvin pystyi ompelukone tuohon nahkaan, joten siitä ei sen kummempaa souvia seurannut.
Lähetä kommentti