maanantai 16. maaliskuuta 2009
Kurkistus kyökkiin
No mutta mitäs kummaa kappale lohta tekee kalaa syömättömän Säätäjä-Sallan upouudella pannulla (johon vanha kansi on tietenkin liian pieni)?
Alkoi huolestuttaa poikien kalan saannin turvaaminen, joten ostin kotiin köntän kalaa ja sitten ihmettelin, miten sitä laitetaan. Kummallinen niljakas evä mukana. Piti ihan vanhemmille soittaa ja kysyä, voiko kalan paistaa pannulla. Kyllä kuulemma. Siinä se aikansa kypsyi, ja jotenkin sain jälkeenpäin nahankin irrotettua.
Kyllä sitä pojat ainakin maistamaan suostuivat. Suurin osa meni pakastimeen, osa jääkaappiin.
Ilmeni, ettei pyöreä bukleematto ruokapöydän alla ole ihanteellinen valinta lapsiperheeseen, joten tässä vielä uudet Anttilan matot, nekin jo ruoan täplittämät. Huomattakoon, että Aaron sai kummeiltaan turvavyön pöydässä vaan ei pöydällä pysyäkseen, nuo mustat köydet tuossa syöttötuolissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Hienot turvavyöt ja eläköön kalan syöminen!
Meillä syödään aivan liian harvoin kalaa, ellei säilyketonnikalaa lasketa. Pitäisi tosiaan ostaa tuore köntti lohta ja paistaa pannulla. Kuulemma suomustetun nahankin voi syödä, mutta en ole ikinä uskaltanut kokeilla.
Iloa viikkoon!
S-S, hienoa, että taas uusi aluevaltaus! Uskaltaudupa itsekin syömään - vai uskalsitko jo?
Meille tuo kirjolohi/lohi on viikoittaista "perusmättöä" - niinkuin eräs sanoisi ;-)
Mukavia ruokahetkiä!
Moikka ja kiitoksia kommenteista! (Koneella käyminen ollut taas kerran vähissä viime päivät.)
Maistoin, ei oikein maistunut - jännä, että kalaruoat saattavat mielestäni tuoksua hyvältä, mutta jos yritän syödä, rupeaa saman tien tökkimään. Jotain siinä maussa on, mutta on se psykologinenkin juttu. No mutta johan minä toissa syksynä söin kokonaisen kalapuikon! :D
Hehee! Kiitti kommentista Salla!
Täältähän löytyy vaikka mitä=)
Näköjään olet samanlainen "kurmee"kokki kun minäkin ja muutenkin näyttää joka kuvasta ja teksteistä löytyvän jotain samaa kun meikäläisen huushollista ja elämästä=)...
...kesän jälkeen (työt loppuu viimestään) mullakin on taas aikaa yllin kyllin maalailla ja tehdä sitä mitä oikeasti haluaisi.
...mut niinhän se on et suurin osa taiteilijoiksi itseään nimittävistä ei ihmisten silmissä ole muuta kun työttömiä luudareita.
Nähdään=) -Sari
Lähetä kommentti