Tyhjä taulu

Minulla ja lapsilla on nyt oma koti. Tosin vuokrasopimus alkaa virallisesti vasta ensi kuun alussa, mutta kuitenkin meillä on paikka, johon rakentaa pesää, sellaista jossa kaapin paikan määrään minä. Jos aina ajoittain voin unohtaa kaiken surun, kiukun ja ikävän, voin tervehtiä tätä muutosta myös iloiten. Minulla on jo avain, ja vähän hävettää myöntää, että olen käynyt tulevassa asunnossani enemmänkin kuin piipahtamassa. Antto on viihtynyt uudessa kodissa hyvin, ei ole varmasti ihan vielä ymmärtänyt, että joku päivä se on se paikka, jossa vietämme suurimman osan aikaamme. Aaron konttaa ympäriinsä ja kokeilee seinien kaikuominaisuuksia.

Blogiini putkahti uusi tunniste, Uusi koti, ja kertoilen asuntomme kuulumisia täällä aina silloin tällöin. Kolmio sijaitsee vuoden 1962 kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa, johon toki pääsee hissillä (mutta silloin saa kyllä taituroida kärryjen kanssa) tai kiipeämällä yhdet ainokaiset portaat ylös. Keittiötä lukuunottamatta kaapit ovat alkuperäiset, ihanaiset. Keittiö on uusittu vuosi sitten, ja onhan uudessakin oma viehätyksensä.

Seinät ovat hiukan oudon väriset, mutta keittiön kanssa aion tulla toimeen ja pojat eivät luultavasti pahastu melko iloisen sinisistä seinistään. Olohuoneen ja makuuhuoneeni tapetoin uudestaan, kunhan pääsemme vuokranantajan kanssa yksimielisyyteen tapeteista. Olen hiukan ajatellut vaaleanharmaata raidallista tapettia, sellaista jossa raidat ovat hyvin tiuhaan. Neutraalia pitää nimittäin olla; räiskyvät tai muuten oudot yksityiskohdat tulevat muista ratkaisuista. Seuraava Kamilla-tapetin kuva on vohkittu RTV:n sivuilta, minkä asianomaiset mainoksena ottakoot.


Apuja ja avuntarjouksia olen saanut niin paljon, että minusta tuntuu, ettei itseni tarvitsisi evää liikauttaakaan saadakseni kodin kuntoon. Mm. Junglehouse Mom lainasi minulle ruokapöydän ja upean sängyn. Eilen isäni oli koko päivän kärräämässä asuntoon viittä isoa kovalevyä ja auttamassa niiden muuntamisessa sisustuselementeiksi ja siinä samalla siirtämässä muutamia huonekaluja vanhasta kodista uuteen.


Näkymä makuuhuoneeseeni. Siellä on jo suunnilleen paikallaan lainasänky. Sininen seinä on todellakin tapetoitava uudestaan.

Huomasin vieneeni asuntoon ensimmäisenä esineitä, joiden väritys on voimakas: punaisen laukun sekä punaisen pussilakanasetin ja saman sarjan pussukoita. Niitä mitä en vielä vähään aikaan tarvitse, sillä muutan vasta kuun vaihteessa. Sitten punaisen lampun, jolle ei oikein ole ollut paikkaa tässä nykyisessä kodissani. Toki muunkin värisiä esineitä on asuntoon viety, ja etenkin huonekalujen väritys on tällä hetkellä itse asiassa pikemminkin vaisu. Kun tavaraa on vielä hyvin vähän paikalla, värien suhteet keikahtavat jo yhden uuden esineen ilmaantuessa helposti ympäri.


Punainen lamppu surkeasti kuvattuna. Olikin sitten tärähtänyt koko kuva, jolla yritin alun perin kaappia ja tapetoitua levyä havainnollistaa. Siitä tsuumaten sitten niin vielä parempi!